Omalta osaltani blogi on ollut jo pitkään jäissä, mutta Hawa ei suinkaan. Vuoden 2011 lopussa omistuksessani oli 92 saddlebredia ja nyt yksilöiden yhteislukema on 190.
Hawan uusimpia hevoslisäyksiä ovat:
Thorzed, Yersinion kasvattama oman hevoseni poika, joka on noin 5-polvinen ja suhteellisen vanhasukuinen.
HWA Ecstasy of Gold, ensimmäinen omistamani tasan 6-polvinen saddlebred, jonka suvussa ei ole toistuvia nimiä.
HWA Voodoo Priestess, edeltävän hevosen 7-polvinen tytär, jossa yhdistyy sekä uusia, että vanhoja linjoja.
Näiden lisäksi talliin on muuttanut muun muassa kahdeksan uutta tuontia.
Haaveena on luoda 8-polvinen saddlebred, mutta haaveeksi se saa toistaiseksi jäädäkin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvatus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvatus. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 18. tammikuuta 2015
perjantai 8. elokuuta 2014
Laajennussuunnitelmia
Rikotaan blogihiljaisuus sitten kunnolla kun kerran rikotaan! Kesäloma on selvästi tylsää kun näin paljon aikaa lohkeaa blogikirjoittelullekin.
Olen pidemmän aikaa, itse asiassa aivan tämän vuoden alusta eli ennen taukoani, haaveillut Calan kasvatustoiminnan laajentamista muihin rotuihin.
Jätin arabit taannoin taakseni kansainvälisen The Sim Communityn ja AHAC:n muuttuessa ulkopuolisilta suljetummaksi: AHAC muuttui tietokantapohjaiseksi (mikä ei varsinaisesti ole huono asia) ja tallien sivut alkoivat vaatia salasanoja selailijoiltaan (kenties tekijänoikeusrikkomukset ja IRL-hevosten käyttäminen suvuissa närkästyttivät kuvaajia ja näitä reaalihevosten omistajia, jolloin sivut piti sulkea suurelta yleisöltä?). Minä kuitenkin yritin aina tasapainotella sekä Suomen virtuaalihevosmaailma että tämän kansainvälisen TSC:n välillä, jolloin allekirjoittanutta närkästytti hevosteni sukujen näkyminen vain toiselle puolelle, salasanan ja käyttäjätunnuksen tietäville.
Totuus kuitenkin on se, että myin sydämeni arabeille kun ensimmäisen kerran kiipesin Terskin siittolasta lähtöisin olleen entisen laukka-arabin selkään n. 6-vuotiaana. Nyt olenkin hiljalleen tuomassa arabeja takaisin Calaan, joskin ei niin suurissa määrin mitä ne olivat: Calaan palaavat saddle seat painotteiset arabit. Samalla saan hyvän sauman herätellä national show horse kasvatusta taas eloon.
Haluaisin tuoda Calaan myös aivan uusia rotuja noiden vanhojen tuttujen kaveriksi. Hankintalistalla ovat ainakin morganit, joita Calasta löytyikin vielä vuonna 2009, mutta jotka aika pitkälti joutuivat arabien syrjäyttämiksi. Inferno Ion minulla on edelleen ja siitä en aio ihan heti luopuakaan, ori on nimittäin roikkunut varmaan kaikkien eri tallieni listoilla aina vuodesta 2004 asti, enkä ole jostain syystä siitä yhtäkään jälkeläistä vielä hankkinut! Varmaan jälkeläisettömyys onkin suurin syy miksi ori on edelleen elossa, eikä toki se että olen todella huono luopumaan jopa virtuaalihevosista.
Harkintalistalla ovat lisäksi hackneyponit ja amerikanshettikset (saddlebredeja ja arabeja minikoossa!). Myös minit kiinnostaisivat, mutta ehkä pidän kannan yhdessä maskottiponissa, jonka juuri Rainmaker Miniaturesista ostin, ja sen mahdollisissa tulevissa jälkeläisissä.
Olen pidemmän aikaa, itse asiassa aivan tämän vuoden alusta eli ennen taukoani, haaveillut Calan kasvatustoiminnan laajentamista muihin rotuihin.
Jätin arabit taannoin taakseni kansainvälisen The Sim Communityn ja AHAC:n muuttuessa ulkopuolisilta suljetummaksi: AHAC muuttui tietokantapohjaiseksi (mikä ei varsinaisesti ole huono asia) ja tallien sivut alkoivat vaatia salasanoja selailijoiltaan (kenties tekijänoikeusrikkomukset ja IRL-hevosten käyttäminen suvuissa närkästyttivät kuvaajia ja näitä reaalihevosten omistajia, jolloin sivut piti sulkea suurelta yleisöltä?). Minä kuitenkin yritin aina tasapainotella sekä Suomen virtuaalihevosmaailma että tämän kansainvälisen TSC:n välillä, jolloin allekirjoittanutta närkästytti hevosteni sukujen näkyminen vain toiselle puolelle, salasanan ja käyttäjätunnuksen tietäville.
Totuus kuitenkin on se, että myin sydämeni arabeille kun ensimmäisen kerran kiipesin Terskin siittolasta lähtöisin olleen entisen laukka-arabin selkään n. 6-vuotiaana. Nyt olenkin hiljalleen tuomassa arabeja takaisin Calaan, joskin ei niin suurissa määrin mitä ne olivat: Calaan palaavat saddle seat painotteiset arabit. Samalla saan hyvän sauman herätellä national show horse kasvatusta taas eloon.
Haluaisin tuoda Calaan myös aivan uusia rotuja noiden vanhojen tuttujen kaveriksi. Hankintalistalla ovat ainakin morganit, joita Calasta löytyikin vielä vuonna 2009, mutta jotka aika pitkälti joutuivat arabien syrjäyttämiksi. Inferno Ion minulla on edelleen ja siitä en aio ihan heti luopuakaan, ori on nimittäin roikkunut varmaan kaikkien eri tallieni listoilla aina vuodesta 2004 asti, enkä ole jostain syystä siitä yhtäkään jälkeläistä vielä hankkinut! Varmaan jälkeläisettömyys onkin suurin syy miksi ori on edelleen elossa, eikä toki se että olen todella huono luopumaan jopa virtuaalihevosista.
Harkintalistalla ovat lisäksi hackneyponit ja amerikanshettikset (saddlebredeja ja arabeja minikoossa!). Myös minit kiinnostaisivat, mutta ehkä pidän kannan yhdessä maskottiponissa, jonka juuri Rainmaker Miniaturesista ostin, ja sen mahdollisissa tulevissa jälkeläisissä.
maanantai 11. marraskuuta 2013
Hopeageeni saddlebredeissa
Jaajaa, yli vuosi viimeisimmästä postauksesta tähän blogiin joten eiköhän olisi aika raapustella jotain taas.
En ole täysin kuollut pois virtuaalimaailmasta, mutta paha tapani pitää pidempiä taukoja jatkuu edelleen. Hiljalleen tämä virtuaaliharrastukseni on taas menemässä aktiivisempaan suuntaan ja tarkoituksena onkin tehdä perusteelliset päivitykset kaikkiin kolmeen talliini. Osoitteenmuutos on edessä luultavastikin jokaisella (Garbosta en ole vielä aivan varma), sillä sain Jasnylta käyttööni hänen toisen domaininsa resomniac.comin.
Sivujen siirron yhteydessä olen päättänyt uudistaa kaikki Calan tekstit ja muutamia hevosiakin on tullut lisää, joka toimiikin hienosti aasinsiltana aiheeseen, jota lähinnä halusin käsitellä. Yksi uusista tulokkaista on ihana Hawan kasvattama tamma HWA Moonlight Sonata ja tämä tamma ei olekaan ihan mikä vaan tamma, vaan ensimmäinen Calan hopeageeniä kantava hevonen! Hawaan oli tullut koko suku upeita hopeahevosia ja minun oli tietysti päästävä apajille.
Reaalimaailmassa hopeageeni tunnustettiin saddlebredeilla vuonna 2002 ja sitä kantavat yksilöt ovat todella harvinaisia: käsittääkseni vain Grey Fanniesta (s. ~1908, suku tuntematon) lähtevä emälinja on todistetusti tuonut tähän rotuun hopeageenin. Saddlebredien kanssa hopean tunnistamista on varmastikin vaikeuttanut lisäksi se, että valtaosa rodun edustajista on rautiaita. Rautiaissa geeni ei näy ja hopenaruunikot ja -mustat mielletään helposti vain liinaharjaisiksi rautiaiksi tai tummiksi palominoiksi, kuten Grey Fannien emälinjan jatkajat aina geenitestauksen keksimiseen asti.
Tällä hetkellä tiedän vain yhden elossa olevan hopeanruunikon saddlebredin, mutta sormet ristissä toivon ettei väri katoaisi rodusta kokonaan.
Kuvien etsiminen omille hopeasaddlebredeille onkin melkoista kikkailua värin harvinaisuuden vuoksi. Virtuaalimaailmassa on valitettava paha nimeltään valinnanvapaus: yhden hopeasaddlebredin varsat voivat vaikka kaikki olla hopeaisia ja sukua voi viedä vuodessa eteenpäin ihan niin paljon kuin haluaa. Kuva-arkistoista pitää kaivella joko soveliaita rautiaita ja palominoja tai sitten hypätä ihan eri rotujen puolelle.
En ole täysin kuollut pois virtuaalimaailmasta, mutta paha tapani pitää pidempiä taukoja jatkuu edelleen. Hiljalleen tämä virtuaaliharrastukseni on taas menemässä aktiivisempaan suuntaan ja tarkoituksena onkin tehdä perusteelliset päivitykset kaikkiin kolmeen talliini. Osoitteenmuutos on edessä luultavastikin jokaisella (Garbosta en ole vielä aivan varma), sillä sain Jasnylta käyttööni hänen toisen domaininsa resomniac.comin.
Sivujen siirron yhteydessä olen päättänyt uudistaa kaikki Calan tekstit ja muutamia hevosiakin on tullut lisää, joka toimiikin hienosti aasinsiltana aiheeseen, jota lähinnä halusin käsitellä. Yksi uusista tulokkaista on ihana Hawan kasvattama tamma HWA Moonlight Sonata ja tämä tamma ei olekaan ihan mikä vaan tamma, vaan ensimmäinen Calan hopeageeniä kantava hevonen! Hawaan oli tullut koko suku upeita hopeahevosia ja minun oli tietysti päästävä apajille.
Reaalimaailmassa hopeageeni tunnustettiin saddlebredeilla vuonna 2002 ja sitä kantavat yksilöt ovat todella harvinaisia: käsittääkseni vain Grey Fanniesta (s. ~1908, suku tuntematon) lähtevä emälinja on todistetusti tuonut tähän rotuun hopeageenin. Saddlebredien kanssa hopean tunnistamista on varmastikin vaikeuttanut lisäksi se, että valtaosa rodun edustajista on rautiaita. Rautiaissa geeni ei näy ja hopenaruunikot ja -mustat mielletään helposti vain liinaharjaisiksi rautiaiksi tai tummiksi palominoiksi, kuten Grey Fannien emälinjan jatkajat aina geenitestauksen keksimiseen asti.
Tällä hetkellä tiedän vain yhden elossa olevan hopeanruunikon saddlebredin, mutta sormet ristissä toivon ettei väri katoaisi rodusta kokonaan.
Kuvien etsiminen omille hopeasaddlebredeille onkin melkoista kikkailua värin harvinaisuuden vuoksi. Virtuaalimaailmassa on valitettava paha nimeltään valinnanvapaus: yhden hopeasaddlebredin varsat voivat vaikka kaikki olla hopeaisia ja sukua voi viedä vuodessa eteenpäin ihan niin paljon kuin haluaa. Kuva-arkistoista pitää kaivella joko soveliaita rautiaita ja palominoja tai sitten hypätä ihan eri rotujen puolelle.
perjantai 25. marraskuuta 2011
Tavoitteeni saddlebredkasvattajana II
Aikaisemman tekstini perusteella vaikutan varmaan aika nipolta myös sen suhteen mihin haluan kasvattieni päätyvän, mutta ei, ei suinkaan!
Hawan vauvoille kelpaa sellainenkin koti, missä ne eivät saa muuta kuin ripauksen rakkautta. Tärkeintä on se, että hevoselle tehdään sivut ja ne sivut eivät katoa netistä ainakaan seuraavaan kahteen tai kolmeen vuoteen (eikä mielellään senkään jälkeen). Pelkästään tämä riittää minulle, mutta vielä hienompaa olisi jos kasvatti saisi elämänsä aikana edes yhden jälkeläisen (tai niin monta kuin on tullakseen).
Toissijaisempia asioita ovat kilpailutus ja arvonimet, mutta mitä enemmän niin tietysti sen parempi! Olen toki todella mielissäni, jos jostakin myydystä kasvatista saa mahtavaa jälkeläisnäyttöä omille hevosille, mutta se on vain sellaista hienoa ekstraa, mitä kasvatuksesta toisinaan saa.
Olen niin ikään valmis myymään hevosia yleispainotteisiksi, vaikka kaikki omista saddlereistani ovatkin askellajipainotteisia. Tärkeämpää on realistinen koulutustaso ja selkeä tavoite kuin tietty painotus. Saddlebredit kaiken lisäksi toimivat yleishevosinakin oikein hyvin! Myös ratsastuskoulupolleiksi Hawalaiset karvakorvat kävisivät myös, sillä tarinapainotteinen elämä kuulostaa ihan yhtä hyvältä kuin mikä tahansa muukin.
Toisin kuin useimmat muut, minä en rajoita hevosteni jälkeläismäärää mitenkään. Niin orit kuin tammatkin saavat pääsääntöisesti noin 3 - 6 jälkeläistä elämänsä aikana, mutta pyrin kyllä puskemaan varsoja ulos niin paljon kuin vain mahdollista. Mielestäni kaikki "tämä on niin harvinainen rotu, ettei hevosia ole hyvä varsottaa liikaa, jottei tule massasukua" -höpötykset on turhia, sillä jokaisesta uudesta varsasta on kaikille roduille hyötyä olivat ne sitten yleisestä suvusta tai ei. Kuudesta varsasta on vain jo vuoden tai kahden kuluttua osan sivut kadonneet, osalla ei ole tehty ainuitakaan jälkeläisiä ja vain yksi tai kaksi ovat jatkaneet sukuaan. Tällaisissa tapauksissa linjat pääsevät kuolemaan, eikä se tietenkään ole hyvä asia. Tästä samasta syystä jätän joka ikisestä hevosestani tamma ja orivarsan Hawaan.
Pääpointti on se, että Hawalaisille kelpaa koti kuin koti, joka tarjoaa pysyvyyttä!
Hawan vauvoille kelpaa sellainenkin koti, missä ne eivät saa muuta kuin ripauksen rakkautta. Tärkeintä on se, että hevoselle tehdään sivut ja ne sivut eivät katoa netistä ainakaan seuraavaan kahteen tai kolmeen vuoteen (eikä mielellään senkään jälkeen). Pelkästään tämä riittää minulle, mutta vielä hienompaa olisi jos kasvatti saisi elämänsä aikana edes yhden jälkeläisen (tai niin monta kuin on tullakseen).
Toissijaisempia asioita ovat kilpailutus ja arvonimet, mutta mitä enemmän niin tietysti sen parempi! Olen toki todella mielissäni, jos jostakin myydystä kasvatista saa mahtavaa jälkeläisnäyttöä omille hevosille, mutta se on vain sellaista hienoa ekstraa, mitä kasvatuksesta toisinaan saa.
Olen niin ikään valmis myymään hevosia yleispainotteisiksi, vaikka kaikki omista saddlereistani ovatkin askellajipainotteisia. Tärkeämpää on realistinen koulutustaso ja selkeä tavoite kuin tietty painotus. Saddlebredit kaiken lisäksi toimivat yleishevosinakin oikein hyvin! Myös ratsastuskoulupolleiksi Hawalaiset karvakorvat kävisivät myös, sillä tarinapainotteinen elämä kuulostaa ihan yhtä hyvältä kuin mikä tahansa muukin.
Toisin kuin useimmat muut, minä en rajoita hevosteni jälkeläismäärää mitenkään. Niin orit kuin tammatkin saavat pääsääntöisesti noin 3 - 6 jälkeläistä elämänsä aikana, mutta pyrin kyllä puskemaan varsoja ulos niin paljon kuin vain mahdollista. Mielestäni kaikki "tämä on niin harvinainen rotu, ettei hevosia ole hyvä varsottaa liikaa, jottei tule massasukua" -höpötykset on turhia, sillä jokaisesta uudesta varsasta on kaikille roduille hyötyä olivat ne sitten yleisestä suvusta tai ei. Kuudesta varsasta on vain jo vuoden tai kahden kuluttua osan sivut kadonneet, osalla ei ole tehty ainuitakaan jälkeläisiä ja vain yksi tai kaksi ovat jatkaneet sukuaan. Tällaisissa tapauksissa linjat pääsevät kuolemaan, eikä se tietenkään ole hyvä asia. Tästä samasta syystä jätän joka ikisestä hevosestani tamma ja orivarsan Hawaan.
Pääpointti on se, että Hawalaisille kelpaa koti kuin koti, joka tarjoaa pysyvyyttä!
Tavoitteeni saddlebredkasvattajana
Tämän tekstin innoittamana haluan myös sanoa muutaman sanan kasvatuspyrkimyksistäni.
Saddlebred on rotuna niin harvinainen, että tuontihevosilla täytyy tehdä vankka pohja linjoille ja olla aina valmis tuomaan niitä lisää. Tämä ei tuota minulle mitään ongelmaa, sillä pidän evm hevosista todella paljon sen vuoksi, että niistä saa kehiteltyä melkein mitä vain. Tässä taannoin juuri harmittelin tangerinelle, kun en millään keksi suvullisille hevosilleni mukavia luonteita ja persoonia, kun tuonneille ne syntyvät melkein itsestään. Yksi on suomalainen mies, toinen on mafiapomo, kolmas entinen poliisihevonen, neljäs lähes kuin koira, viides starcraftliigan maskotti ja kuudes tuleva huippumalli. Tästä voi luullakseni jo päätellä sen, että kiinnyn jokaiseen hevoseen todella paljon. Ne ovat yksilöitä, niille on mukava kirjoitella toisistaan poikkeavia päiväkirjamerkintöjä ja pohtia ennennäkemättömiä juonikuvioita. Välillä panostan yhteen virtuaalihevoseen kuin joihinkin roolipelihahmoihini ja yhtälön vaikeus muodostuu siitä, että Hawassa on jo noin 100 hevosta.
Hevosmäärääni en missään nimessä halua vähentää, sillä haluan luoda virtuaalimaailmaan pysyvät linjat ja tulevaisuudessa painottaa niihin pitkiinkin sukuihin. Pitkää sukua et saddlebredille saa kuin tekemällä itse. Toki apunani toimii tangerine ja kaikki Calan hevoset, sekä muutama muu rodun kasvattaja. Tässäkin ongelmaksi muodostuu se, että en enää uskalla ostaa hevostani keneltäkään ns tuntemattomalta tai sellaiselta, jonka pysyvyydestä ei ole takeita. Puolta vuotta aikaisemmin olin kovinkin innostunut yksipolvisesta tammaostostani Ocaron Opal of Libertystä ja olisin toki vieläkin, mutta sen vanhemmat ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen. Minua ei oikeastaan myöskään kiinnosta ostaa hevosiani suurtalleista, joissa hevosilla ei käytännössä tehdä mitään, sillä itse olen järjettömän arvonimijanoinen! Ainoa suurtallipoikkeus olisi Ionic, sillä tiedän ettei sieltä tulleiden hevosten vanhemmat niin vain katoaisi ihan hetkeen.
Hawasta on siis hyvää vauhtia syntymässä suurtalli, jonka jokaista yksilöä rakastan kuin omaa napaani ja haluan kaikille ainakin ARJ-I, SNL-I ja ASSA Hall of Fame meriitit (lisänä tietenkin VIR MVA Ch ja KTK-I, jotka siunaantuvat kivoilla kuvilla).
Tulevaisuudessa olisi mahtavaa jos ihmiset muistaisivat minut ja Hawan, kun jossakin mainitaan virtuaalinen saddlebred. Haluaisin myös, että löytäisin vanhoja kantahevosiani uusista suvuista ja kehittämiäni linjoja vaalittaisiin muidenkin taholta. Kuten kaikki muut, sanon minäkin, että teen tätä suurimmaksi osaksi vain itseni vuoksi, mutta muiden mielipiteet vaikuttavat silti todella paljon harrastamiseeni. Positiivisesta palautteesta saa lisää potkua ja innostusta, siinä missä negatiiviset sanat palauttavat maan pinnalle ja kannustavat tekemään asioita entistä paremmin.
(ps. Tällainen olen, kun tyrkytän Hawan kasvatteja väkisin muille. :w I have so many wonderful choices for you to decide!)
Saddlebred on rotuna niin harvinainen, että tuontihevosilla täytyy tehdä vankka pohja linjoille ja olla aina valmis tuomaan niitä lisää. Tämä ei tuota minulle mitään ongelmaa, sillä pidän evm hevosista todella paljon sen vuoksi, että niistä saa kehiteltyä melkein mitä vain. Tässä taannoin juuri harmittelin tangerinelle, kun en millään keksi suvullisille hevosilleni mukavia luonteita ja persoonia, kun tuonneille ne syntyvät melkein itsestään. Yksi on suomalainen mies, toinen on mafiapomo, kolmas entinen poliisihevonen, neljäs lähes kuin koira, viides starcraftliigan maskotti ja kuudes tuleva huippumalli. Tästä voi luullakseni jo päätellä sen, että kiinnyn jokaiseen hevoseen todella paljon. Ne ovat yksilöitä, niille on mukava kirjoitella toisistaan poikkeavia päiväkirjamerkintöjä ja pohtia ennennäkemättömiä juonikuvioita. Välillä panostan yhteen virtuaalihevoseen kuin joihinkin roolipelihahmoihini ja yhtälön vaikeus muodostuu siitä, että Hawassa on jo noin 100 hevosta.
Hevosmäärääni en missään nimessä halua vähentää, sillä haluan luoda virtuaalimaailmaan pysyvät linjat ja tulevaisuudessa painottaa niihin pitkiinkin sukuihin. Pitkää sukua et saddlebredille saa kuin tekemällä itse. Toki apunani toimii tangerine ja kaikki Calan hevoset, sekä muutama muu rodun kasvattaja. Tässäkin ongelmaksi muodostuu se, että en enää uskalla ostaa hevostani keneltäkään ns tuntemattomalta tai sellaiselta, jonka pysyvyydestä ei ole takeita. Puolta vuotta aikaisemmin olin kovinkin innostunut yksipolvisesta tammaostostani Ocaron Opal of Libertystä ja olisin toki vieläkin, mutta sen vanhemmat ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen. Minua ei oikeastaan myöskään kiinnosta ostaa hevosiani suurtalleista, joissa hevosilla ei käytännössä tehdä mitään, sillä itse olen järjettömän arvonimijanoinen! Ainoa suurtallipoikkeus olisi Ionic, sillä tiedän ettei sieltä tulleiden hevosten vanhemmat niin vain katoaisi ihan hetkeen.
Hawasta on siis hyvää vauhtia syntymässä suurtalli, jonka jokaista yksilöä rakastan kuin omaa napaani ja haluan kaikille ainakin ARJ-I, SNL-I ja ASSA Hall of Fame meriitit (lisänä tietenkin VIR MVA Ch ja KTK-I, jotka siunaantuvat kivoilla kuvilla).
Tulevaisuudessa olisi mahtavaa jos ihmiset muistaisivat minut ja Hawan, kun jossakin mainitaan virtuaalinen saddlebred. Haluaisin myös, että löytäisin vanhoja kantahevosiani uusista suvuista ja kehittämiäni linjoja vaalittaisiin muidenkin taholta. Kuten kaikki muut, sanon minäkin, että teen tätä suurimmaksi osaksi vain itseni vuoksi, mutta muiden mielipiteet vaikuttavat silti todella paljon harrastamiseeni. Positiivisesta palautteesta saa lisää potkua ja innostusta, siinä missä negatiiviset sanat palauttavat maan pinnalle ja kannustavat tekemään asioita entistä paremmin.
(ps. Tällainen olen, kun tyrkytän Hawan kasvatteja väkisin muille. :w I have so many wonderful choices for you to decide!)
perjantai 30. syyskuuta 2011
Miksi juuri arabit ja saddlebredit?
Lueskelin tässä Tijuanan, Latun sekä Ionicin, Gin Ahaltekin ja Pinkin blogien tekstejä, joissa oli listattu kirjoittajiensa lempirotuja. Koska en ole kirjoittanut pitkään aikaan mitään fiksua blogitekstiä, päätin kirjoittaa tätä ideaa soveltaen aiheesta miksi valitsin juuri arabit ja saddlebredit Calan pääroduiksi.
Molemmat rodut ovat kiinnostaneet minua karkeasti sanottuna ennen kuin opin lukemaan kunnolla. Joskus kuusivuotiaana tutkin Gummeruksen suurta hevoskirjaa ja näin siellä ensimmäistä kertaa elämässäni kuvan saddlebredista. Ihastuin rodun ylväyteen aivan totaalisesti ja seuraavat kaksi viikkoa piirtelinkin pelkästään saddlebredeja, tutustuen niiden rakenteeseen ja liikkumiseen.
Saddlebredien uskomaton tyylikkyys puree minuun ihan kympillä. Huolimatta siitä, että saddlebredien liikkeitä boostataan aivan toiselle tasolle melko epäinhimillisinkin keinon IRL, on niiden luontainenkin liikkuminen jotenkin niin upean lennokasta. Kasvattajan näkökulmasta mielenkiintoista on myös se värien kirjo - saddlebredeille hyväksytään niin monta eri väriä, että vain kuvien saatavuus on rajana.
Arabeista olen ollut kiinnostunut niin kauan kuin muistan. Potkua arabikiinnostukseeni antoi kuitenkin yksi elämäni hevosista, naapurin vanha ja kärttyisä arabiruuna.
Se oli ostettu Venäjältä, jossa se oli ilmeisesti juossut jopa melko menestyksekkäästi laukkaradoilla. Se oli suoraan sanoen ilkeä kaakki: puri jokaista, joka tuli lähellekin sen karsinaa, luimisteli ja muljautteli silmiään.
Ratsastaessa siitä kuoriutui aivan uskomaton unelmahevonen, en ole varmaan koskaan ratsastanut toisella hevosella, jolla olisi niin pehmeät askellajit. Lisäksi siltä vaarilta löytyi uskomatonta vauhtia ja pariin kertaan tulikin otettua kunnon laukkakisat pellolla. Ja kysytte vielä miksi pidän arabeista. C:
Tämä oli hiukan tämmöinen turha postaus, ensi kerralla tulee varmaankin enemmän juttua Calasta ja Calan syysvarsoista. Cala kuitenkin on hyvällä mallilla, olen päivittänyt varmaankin puolet hevosten sivuista ja päivitän parhaillaan loppuja.
Molemmat rodut ovat kiinnostaneet minua karkeasti sanottuna ennen kuin opin lukemaan kunnolla. Joskus kuusivuotiaana tutkin Gummeruksen suurta hevoskirjaa ja näin siellä ensimmäistä kertaa elämässäni kuvan saddlebredista. Ihastuin rodun ylväyteen aivan totaalisesti ja seuraavat kaksi viikkoa piirtelinkin pelkästään saddlebredeja, tutustuen niiden rakenteeseen ja liikkumiseen.
Saddlebredien uskomaton tyylikkyys puree minuun ihan kympillä. Huolimatta siitä, että saddlebredien liikkeitä boostataan aivan toiselle tasolle melko epäinhimillisinkin keinon IRL, on niiden luontainenkin liikkuminen jotenkin niin upean lennokasta. Kasvattajan näkökulmasta mielenkiintoista on myös se värien kirjo - saddlebredeille hyväksytään niin monta eri väriä, että vain kuvien saatavuus on rajana.
Arabeista olen ollut kiinnostunut niin kauan kuin muistan. Potkua arabikiinnostukseeni antoi kuitenkin yksi elämäni hevosista, naapurin vanha ja kärttyisä arabiruuna.
Se oli ostettu Venäjältä, jossa se oli ilmeisesti juossut jopa melko menestyksekkäästi laukkaradoilla. Se oli suoraan sanoen ilkeä kaakki: puri jokaista, joka tuli lähellekin sen karsinaa, luimisteli ja muljautteli silmiään.
Ratsastaessa siitä kuoriutui aivan uskomaton unelmahevonen, en ole varmaan koskaan ratsastanut toisella hevosella, jolla olisi niin pehmeät askellajit. Lisäksi siltä vaarilta löytyi uskomatonta vauhtia ja pariin kertaan tulikin otettua kunnon laukkakisat pellolla. Ja kysytte vielä miksi pidän arabeista. C:
Tämä oli hiukan tämmöinen turha postaus, ensi kerralla tulee varmaankin enemmän juttua Calasta ja Calan syysvarsoista. Cala kuitenkin on hyvällä mallilla, olen päivittänyt varmaankin puolet hevosten sivuista ja päivitän parhaillaan loppuja.
perjantai 20. toukokuuta 2011
Sananen KTK:sta ja muuta
YLA:n ikävästä mielikuvasta poiketen KTK saa tältä suunnalta hurjasti kehuja!
Minulla on jälleen oma lehmä ojassa, sillä kantakirjan toukokuisesta tilaisuudesta omat hevoseni saivat odotettua paremmat pisteet ja jo heti viimeistä ilmoittautumispäivää seuraavana päivänä. Nopeaa toimintaa sanoo henkilö, joka itse arpoo poikkeuksetta kilpailutuloksensa yhtä rivakasti ja heti, kun vippinä kello lyö 00:00.
Tässä tulokset:
Saddlebred, CLA Supreme Hot Temptation, om. Jasny
18-20-15-17 = 70p. KTK-II
- ryhdikäs
- pystyt vuohiset ej
- erinomainen pää ja kaula
- hyvä rungon pituus
Saddlebred, HWA Harlem's Bad Touch, om. Jasny
19-20-17-18 = 74p. KTK-II
- kevyt kaula
- sopiva rungon pituus
- hyvä takaosa
- hyväasentoiset jalat
Positiivisinta on se, ettei saddlebredejä ole pisteytetty puoliveristen arvostelukaavakkella. Tulen jatkossakin käyttämään kantakirjapalveluita aktiivisesti, jos vain onnistun kalastelemaan tarvittavat meriitit hevosilleni. Pisteet siis tuomareille rotutietoisuudesta ja nopeudesta!
ARJ Laatuarvostelu on tuomareita vaille valmis ja ensimmäinen tilaisuus julkistetaan, kun kaikki osiot ovat saaneet omat pisteyttäjänsä. Odotan itse jo innolla, että pääsen ilmoittelemaan hevosiani mukaan ja haalimaan niille meriittejä.
Lisätiedotuksena Hawan toukokuiset kasvatit, joille kelpaa koti, jossa kilpailun sijasta painotetaan enemmän jalostuskäyttöön. Ja minun puolestani saa teettää niin monta varsaa kuin menekkiä riittää, pysyypä linjat elossa pidemmän aikaa.
Lisähuomiona tämä erinoimainen blogiteksti. Olen tässä nyt muutaman päivän seurannut kyseisellä kaavalla toimivaa virtuaalihevostelijaa hevostalli.netissä ja saa nähdä käykö hänen tallilleen kuten ennustettua. Voin jo kuvitella uuden topicin, jonka otsikkona komeilee 'innostus loppui, hevoset myynnissä'.
Minulla on jälleen oma lehmä ojassa, sillä kantakirjan toukokuisesta tilaisuudesta omat hevoseni saivat odotettua paremmat pisteet ja jo heti viimeistä ilmoittautumispäivää seuraavana päivänä. Nopeaa toimintaa sanoo henkilö, joka itse arpoo poikkeuksetta kilpailutuloksensa yhtä rivakasti ja heti, kun vippinä kello lyö 00:00.
Tässä tulokset:
Saddlebred, CLA Supreme Hot Temptation, om. Jasny
18-20-15-17 = 70p. KTK-II
- ryhdikäs
- pystyt vuohiset ej
- erinomainen pää ja kaula
- hyvä rungon pituus
Saddlebred, HWA Harlem's Bad Touch, om. Jasny
19-20-17-18 = 74p. KTK-II
- kevyt kaula
- sopiva rungon pituus
- hyvä takaosa
- hyväasentoiset jalat
Positiivisinta on se, ettei saddlebredejä ole pisteytetty puoliveristen arvostelukaavakkella. Tulen jatkossakin käyttämään kantakirjapalveluita aktiivisesti, jos vain onnistun kalastelemaan tarvittavat meriitit hevosilleni. Pisteet siis tuomareille rotutietoisuudesta ja nopeudesta!
ARJ Laatuarvostelu on tuomareita vaille valmis ja ensimmäinen tilaisuus julkistetaan, kun kaikki osiot ovat saaneet omat pisteyttäjänsä. Odotan itse jo innolla, että pääsen ilmoittelemaan hevosiani mukaan ja haalimaan niille meriittejä.
Lisätiedotuksena Hawan toukokuiset kasvatit, joille kelpaa koti, jossa kilpailun sijasta painotetaan enemmän jalostuskäyttöön. Ja minun puolestani saa teettää niin monta varsaa kuin menekkiä riittää, pysyypä linjat elossa pidemmän aikaa.
Lisähuomiona tämä erinoimainen blogiteksti. Olen tässä nyt muutaman päivän seurannut kyseisellä kaavalla toimivaa virtuaalihevostelijaa hevostalli.netissä ja saa nähdä käykö hänen tallilleen kuten ennustettua. Voin jo kuvitella uuden topicin, jonka otsikkona komeilee 'innostus loppui, hevoset myynnissä'.
maanantai 16. toukokuuta 2011
Miksi huonosukuinen ei voi saada hyviä sukupisteitä?
Törmäsin hevostalli.netissä kiinnostavaan keskusteluun, suvun pisteytys laatuarvostelussa. Pakkohan siinä oli ottaa kantaa, kun SNL arvostelussa tätä asiaa joutui itsekin pohtimaan.
"Saddlebredien ja national show horsejen laatuarvostelussa saa itse päättää arvostellaanko hevonen kokonaan olemassa olevien vanhempien vai sukuselvityksen perusteella, muttei molemmista. (:
Vanhempien aktiivisuuteen ei yleensä voi vaikuttaa, joten tällä tavoin ei joudu jäämään sukupisteiden vuoksi huonommalle palkinnolle.
Pelkästään menestyneiden hevosten valitseminen vanhemmiksi ainakin näiden harvinaisten rotujen kohdalla supistaa kantaa melkoisesti. Tässä tapauksessa uusia linjoja voi vaalia sellainenkin henkilö, joka haluaa hevosilleen mainetta, kunniaa ja paljon meriittejä, ilman että hevosen suvun aktiivisuus vaikuttaa asiaan."
Muiden kanta tähän oli tasoa "Se nyt vaan on niin, että huonosukuinen ei voi saada hyviä sukupisteitä."
"Harvinaisilla roduilla on hyvällä tuurilla muutama aktiivinen kasvattaja, joista suurin osa ei välttämättä kilpaile hevosillaan lainkaan. Tässä harrastuksessa on kuitenkin mielestäni kyse vuorovaikutuksesta, enkä kokisi yksin nysväämistä ja ainoastaan omien hevosten voimin kasvattamista kovinkaan mielekkääksi. Haluan tukea muitakin kasvattajia ja vaalia heidän linjojaan, eikä se tällaisena palkinnonjanoisena onnistuisi mikäli laatuavostelu ei anna edellämainitun kaltaista mahdollisuutta.
Suomenhevosten ja puoliveristen kohdalla on varmasti ihan erilaista, kun voi oikeasti tarkoin valita vanhemmat ilman, että rodun linjat kuolevat ja kaikki jäävät sisäsiittoisiksi.
Lisäksi arvosteluperiaatteet sukuselvityksen ja sivullisten hevosten välillä ovat jo valmiiksi todella erilaiset, mikä hankaloittaa realistisen ja toisiinsa verrattavan pisteytyksen antamista."
On tässä vielä sekin puoli, että ostaessani vaikka tuntemattomasta suvusta ja kisaamattomista vanhemmista kaksipolvisen hevosen, joutuisin itse samankaltaisen konin saadakseni tuomaan neljä hevosta ja tekemään näille kaksi varsaa. Harvinaisen rodun kohdalla on lähes mahdotonta saada pelkästään "panostettuja" vanhempia pitkiin sukuihin. Lisäksi omilla hevosilla varustettu viisipolvinen hevonen on aikamoinen homma kasata, enkä koe aikani riittävän jos Hawassa olisi päälle toista sataa hevosta. Kasvatustyö on paljon helpompaa ja antoisampaa harrastaessa yhdessä muiden kanssa, eikä se onnistu palkintojenjanoisilta ihmisiltä ilman SNL arvostelun antamaa vaihtoehtoa.
Olisi se helppoa jos tälläkin rodulla olisi valikoimaa kuin puoliverisillä.
"Saddlebredien ja national show horsejen laatuarvostelussa saa itse päättää arvostellaanko hevonen kokonaan olemassa olevien vanhempien vai sukuselvityksen perusteella, muttei molemmista. (:
Vanhempien aktiivisuuteen ei yleensä voi vaikuttaa, joten tällä tavoin ei joudu jäämään sukupisteiden vuoksi huonommalle palkinnolle.
Pelkästään menestyneiden hevosten valitseminen vanhemmiksi ainakin näiden harvinaisten rotujen kohdalla supistaa kantaa melkoisesti. Tässä tapauksessa uusia linjoja voi vaalia sellainenkin henkilö, joka haluaa hevosilleen mainetta, kunniaa ja paljon meriittejä, ilman että hevosen suvun aktiivisuus vaikuttaa asiaan."
Muiden kanta tähän oli tasoa "Se nyt vaan on niin, että huonosukuinen ei voi saada hyviä sukupisteitä."
"Harvinaisilla roduilla on hyvällä tuurilla muutama aktiivinen kasvattaja, joista suurin osa ei välttämättä kilpaile hevosillaan lainkaan. Tässä harrastuksessa on kuitenkin mielestäni kyse vuorovaikutuksesta, enkä kokisi yksin nysväämistä ja ainoastaan omien hevosten voimin kasvattamista kovinkaan mielekkääksi. Haluan tukea muitakin kasvattajia ja vaalia heidän linjojaan, eikä se tällaisena palkinnonjanoisena onnistuisi mikäli laatuavostelu ei anna edellämainitun kaltaista mahdollisuutta.
Suomenhevosten ja puoliveristen kohdalla on varmasti ihan erilaista, kun voi oikeasti tarkoin valita vanhemmat ilman, että rodun linjat kuolevat ja kaikki jäävät sisäsiittoisiksi.
Lisäksi arvosteluperiaatteet sukuselvityksen ja sivullisten hevosten välillä ovat jo valmiiksi todella erilaiset, mikä hankaloittaa realistisen ja toisiinsa verrattavan pisteytyksen antamista."
On tässä vielä sekin puoli, että ostaessani vaikka tuntemattomasta suvusta ja kisaamattomista vanhemmista kaksipolvisen hevosen, joutuisin itse samankaltaisen konin saadakseni tuomaan neljä hevosta ja tekemään näille kaksi varsaa. Harvinaisen rodun kohdalla on lähes mahdotonta saada pelkästään "panostettuja" vanhempia pitkiin sukuihin. Lisäksi omilla hevosilla varustettu viisipolvinen hevonen on aikamoinen homma kasata, enkä koe aikani riittävän jos Hawassa olisi päälle toista sataa hevosta. Kasvatustyö on paljon helpompaa ja antoisampaa harrastaessa yhdessä muiden kanssa, eikä se onnistu palkintojenjanoisilta ihmisiltä ilman SNL arvostelun antamaa vaihtoehtoa.
Olisi se helppoa jos tälläkin rodulla olisi valikoimaa kuin puoliverisillä.
tiistai 3. toukokuuta 2011
Kaikkea uutta ja paljon palominoja
Hawalla on uusi vuodenaikaan sopiva ulkoasu, uusi hevoslistaus, ihan uusi esittely ja paljon uusia hevosia.
Saddlebredkanta lähti taas nousuun, kun ostin viisi yksilöä Crowahills Castlesta. Evm sukuiset Escape Route, Bangkok Dangerous, Safe Passage, Thru the Darkness ja 1-polvinen CRO Dark Fortune. Näiden lisäksi toin itselleni evm orit Castiel's Passion ja Superiority Complex.
Palominojen hevosten lisääntyminen on ihan oma lukunsa, sillä kasvatillani HWA Phenomenal Miragella on suvussaan vain voikkovärisiä hevosia, joista suurin osa on palominoja. Poikkeuksena tamma itse, joka on cremello ja kolmannessa polvessa vaikuttava ruunivoikonkirjava Echo of Sensation.
Tangerinen innoittamana noudatin Hawassa värien periytymistä suuripiirteisesti jo tallin alkuajoilta, vuodesta 2007. Toisaalle muuttavilla kasvateilla minkäänlaista väripakkoa ei ole, mutta sellaisen määräyksen otan käyttöön jos vielä joskus törmään ruunikko x ruunikko varsaan, josta tulee esimerkiksi voikonkirjava. En kuitenkaan vie asiaa kovin pitkälle. Katson vanhempien värit ja koitan saada varsasta mahdollisimman realistisen, ettei yksivärisistä hevosista tule kirjavaa varsaa ym.
Kaikkien näiden hankintojen lisäksi Crowahills Castlesta Hawaan matkusti ihana evm morganori Caladrion ja Ravenwood Ranchilta yksipolvinen arabitamma Selene ox.
Minun ja TK:n tulevan ratsutalliprojektin vuoksi Hawaan muutti maskotiksi myös Päivärinteestä suloinen shetlanninponitamma Päivärinteen Mimi ja Nebelhaftista vuonohevosori Fenrir NB.
Postauksen päätteeksi on pakko avautua lyhyen valituksen muodossa siitä, ettei ARJ kalenterin ylläpitoon saa yhteyttä! Lähetin sähköpostia jo viikko sitten, eikä vastausta ole kuulunut ja niin kauan kalenteri pysyy päivittämättömänä.
+ Ottakaa tarvittaessa yhteyttä ja lähettäkää reippaasti vaikka sähköpostia ennen kuin alatte tekemään vääriä johtopäätöksiä, kyse on ihan eri syistä kuin "hommat kesken jättämisestä".
Saddlebredkanta lähti taas nousuun, kun ostin viisi yksilöä Crowahills Castlesta. Evm sukuiset Escape Route, Bangkok Dangerous, Safe Passage, Thru the Darkness ja 1-polvinen CRO Dark Fortune. Näiden lisäksi toin itselleni evm orit Castiel's Passion ja Superiority Complex.
Palominojen hevosten lisääntyminen on ihan oma lukunsa, sillä kasvatillani HWA Phenomenal Miragella on suvussaan vain voikkovärisiä hevosia, joista suurin osa on palominoja. Poikkeuksena tamma itse, joka on cremello ja kolmannessa polvessa vaikuttava ruunivoikonkirjava Echo of Sensation.
Tangerinen innoittamana noudatin Hawassa värien periytymistä suuripiirteisesti jo tallin alkuajoilta, vuodesta 2007. Toisaalle muuttavilla kasvateilla minkäänlaista väripakkoa ei ole, mutta sellaisen määräyksen otan käyttöön jos vielä joskus törmään ruunikko x ruunikko varsaan, josta tulee esimerkiksi voikonkirjava. En kuitenkaan vie asiaa kovin pitkälle. Katson vanhempien värit ja koitan saada varsasta mahdollisimman realistisen, ettei yksivärisistä hevosista tule kirjavaa varsaa ym.
Kaikkien näiden hankintojen lisäksi Crowahills Castlesta Hawaan matkusti ihana evm morganori Caladrion ja Ravenwood Ranchilta yksipolvinen arabitamma Selene ox.
Minun ja TK:n tulevan ratsutalliprojektin vuoksi Hawaan muutti maskotiksi myös Päivärinteestä suloinen shetlanninponitamma Päivärinteen Mimi ja Nebelhaftista vuonohevosori Fenrir NB.
Postauksen päätteeksi on pakko avautua lyhyen valituksen muodossa siitä, ettei ARJ kalenterin ylläpitoon saa yhteyttä! Lähetin sähköpostia jo viikko sitten, eikä vastausta ole kuulunut ja niin kauan kalenteri pysyy päivittämättömänä.
+ Ottakaa tarvittaessa yhteyttä ja lähettäkää reippaasti vaikka sähköpostia ennen kuin alatte tekemään vääriä johtopäätöksiä, kyse on ihan eri syistä kuin "hommat kesken jättämisestä".
tiistai 8. maaliskuuta 2011
Calan kevään egyptiläiset
Jasny on painostanut mua kirjottamaan blogiin ties miten kauan, mutta en ole saanut aikaseksi kirjottaa mitään, koska en ole keksinyt aihetta. Mutta nyt päätin sitten tehdä Jasnyn tyytyväiseksi ja kirjoittaa niinkin turhasta aiheesta kuin meiän kevätvarsoilla pullistelu.
Calaan syntyi nyt maaliskuussa kolme egyptiläissukuista kasvattia uklkomaalaisista oreista (sen takia olenkin näistä niin ylpeä). Tosiaan Calan arabikasvatus painottuu vahvasti egyptinarabeihin ja tuossa muutama päivä sitten päätinkin luopua suurimmasta osasta muita Calan arabeja. Minulle jäi puolalaiset tammat Dahabu Aniela sen erikoisen suvun vuoksi ja Bazira M, koska... no, tykkään vaan tästä tammasta. Lisäksi Calassa pysyvät domesticit Dahabu Oliver, Cairo al Rayad ja sen poika Cameroon al Rayad. Cairo jäi Calaan puhtaasti siitä syystä, että se on varmaankin hienoin arabi, jonka olen koskaan omistanut. Cameroon jäi jatkamaan sen isälinjaa ja Oliver saddle seat -painotuksensa vuoksi. Oliveria voisi myöhemmin käyttää national show horse -jalostukseen.
Ja nyt takaisin alkuperäiseen aiheeseen pitkän sivuraiteilla surffailun jälkeen. Tosiaan Calan melkein kaikki synnytysiässä olevat egyptiläistammat astutettiin tuossa viikko takaperin ja heti kun sain orien omistajilta vastaukset, tein näille uusille vaaveille sivut. :) Nyt haluun hehkuttaa näitä vielä ihan yleisesti kaiken lisäksi. :D
Eka varsa on tamma CLA Yusra Rasha, josta olen oikein erityisen ylpeä, koska sen emä on ensimmäinen Cala -kasvattajaliitteen alle syntynyt hevonen! Isänä Golden Bay Acresin Moubarak al Amani, jota olen salaaa ihaillut useammin kuin yhden kerran. Yusra Rasha tulee tulevaisuudessa kisaamaan AHAC:ssa hunter pleasurea ja english show hackia. Näissä ulkomaalaisissa hevosissa tuntuu olevan useasti kuitenkin se ongelma, että monen sukulaisen sivut ovat kadonneet tai niitä ei ole linkitetty. :/
Toinen talliin syntynyt olikin sitten mahtavan komeat kuvat saanut ori Cala Ali Badr. Ali Badrilla on melkein kokonaan ulkomaalainen suku, sillä sen emä on hankittu Calaan USA:sta. Isän puolelta Ali Badrilla on suomalaista sukua toisessa polvessa, sillä isän kasvattaja Naryia Arabians on suomalaisen omistama.
Myös kolmas varsa on ori, hieman yli kolmipolvinen CLA Alim Regalis, jonka isää suorastaan rakastan. Tämän kanssa kävi kyllä semmonen pieni kämmi, että olin aivan sokeutunut tuon isän upeudesta, ja vasta varsan synnyttyä tajusin sillä olevan täysin sama isänisä kuin Yusra Rashalla. No, ei voi mitään. Molemmista näistä orikasvateista pitäisi tulevaisuudessa vääntää kouluratsuja.
Calaan syntyi nyt maaliskuussa kolme egyptiläissukuista kasvattia uklkomaalaisista oreista (sen takia olenkin näistä niin ylpeä). Tosiaan Calan arabikasvatus painottuu vahvasti egyptinarabeihin ja tuossa muutama päivä sitten päätinkin luopua suurimmasta osasta muita Calan arabeja. Minulle jäi puolalaiset tammat Dahabu Aniela sen erikoisen suvun vuoksi ja Bazira M, koska... no, tykkään vaan tästä tammasta. Lisäksi Calassa pysyvät domesticit Dahabu Oliver, Cairo al Rayad ja sen poika Cameroon al Rayad. Cairo jäi Calaan puhtaasti siitä syystä, että se on varmaankin hienoin arabi, jonka olen koskaan omistanut. Cameroon jäi jatkamaan sen isälinjaa ja Oliver saddle seat -painotuksensa vuoksi. Oliveria voisi myöhemmin käyttää national show horse -jalostukseen.
Ja nyt takaisin alkuperäiseen aiheeseen pitkän sivuraiteilla surffailun jälkeen. Tosiaan Calan melkein kaikki synnytysiässä olevat egyptiläistammat astutettiin tuossa viikko takaperin ja heti kun sain orien omistajilta vastaukset, tein näille uusille vaaveille sivut. :) Nyt haluun hehkuttaa näitä vielä ihan yleisesti kaiken lisäksi. :D
Eka varsa on tamma CLA Yusra Rasha, josta olen oikein erityisen ylpeä, koska sen emä on ensimmäinen Cala -kasvattajaliitteen alle syntynyt hevonen! Isänä Golden Bay Acresin Moubarak al Amani, jota olen salaaa ihaillut useammin kuin yhden kerran. Yusra Rasha tulee tulevaisuudessa kisaamaan AHAC:ssa hunter pleasurea ja english show hackia. Näissä ulkomaalaisissa hevosissa tuntuu olevan useasti kuitenkin se ongelma, että monen sukulaisen sivut ovat kadonneet tai niitä ei ole linkitetty. :/
Toinen talliin syntynyt olikin sitten mahtavan komeat kuvat saanut ori Cala Ali Badr. Ali Badrilla on melkein kokonaan ulkomaalainen suku, sillä sen emä on hankittu Calaan USA:sta. Isän puolelta Ali Badrilla on suomalaista sukua toisessa polvessa, sillä isän kasvattaja Naryia Arabians on suomalaisen omistama.
Myös kolmas varsa on ori, hieman yli kolmipolvinen CLA Alim Regalis, jonka isää suorastaan rakastan. Tämän kanssa kävi kyllä semmonen pieni kämmi, että olin aivan sokeutunut tuon isän upeudesta, ja vasta varsan synnyttyä tajusin sillä olevan täysin sama isänisä kuin Yusra Rashalla. No, ei voi mitään. Molemmista näistä orikasvateista pitäisi tulevaisuudessa vääntää kouluratsuja.
sunnuntai 6. maaliskuuta 2011
Saddlebredien suosio?
Tein eile viiden aikaan aamulla hevostalli.nettiin topicin, johon laitoin myyntiin nämä viisi Hawan uutta kasvattia. Päivällä palasin internetin ihmeelliseen maailmaan ja jokaisesta varsasta oli tehty vähintään yksi tarjous. Oletin todella, että joku vaivautuisi ehkä yhdestä konista tarjoamaan ja loput jäisi itselle. :D Toisin kuitenkin kävi ja olen iloinen rodun tämänhetkisestä suosiosta, mutta mistä se tuli niin yllättäen?
Taisi olla helmikuun alussa, kun tein Hawalle esittelytopicin, jossa myin vuoden 2010 kasvatteja pois ja niistä yhdeksästä(?) jopa kaksi taisi saada uuden kodin kyseisen topan kautta. Mistä yhtäkkinen suosio ja kuinka kauan se kestää?
Järjestin taas muutamat ARJ:n askellajikilpailut, mutta tällä kertaa kokonaan Hawan nimissä.
Osallistujia kaivataan:
http://renewy.com/hawa/arj/sdb1.html
http://renewy.com/hawa/arj/sdb2.html
http://renewy.com/hawa/arj/sdb3.html
http://renewy.com/hawa/arj/sdb4.html
http://renewy.com/hawa/arj/sdb5.html
http://renewy.com/hawa/arj/sdb6.html
Taisi olla helmikuun alussa, kun tein Hawalle esittelytopicin, jossa myin vuoden 2010 kasvatteja pois ja niistä yhdeksästä(?) jopa kaksi taisi saada uuden kodin kyseisen topan kautta. Mistä yhtäkkinen suosio ja kuinka kauan se kestää?
Järjestin taas muutamat ARJ:n askellajikilpailut, mutta tällä kertaa kokonaan Hawan nimissä.
Osallistujia kaivataan:
http://renewy.com/hawa/arj/sdb1.html
http://renewy.com/hawa/arj/sdb2.html
http://renewy.com/hawa/arj/sdb3.html
http://renewy.com/hawa/arj/sdb4.html
http://renewy.com/hawa/arj/sdb5.html
http://renewy.com/hawa/arj/sdb6.html
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)