Laajennussuunnitelmia

Rikotaan blogihiljaisuus sitten kunnolla kun kerran rikotaan! Kesäloma on selvästi tylsää kun näin paljon aikaa lohkeaa blogikirjoittelullekin.

Olen pidemmän aikaa, itse asiassa aivan tämän vuoden alusta eli ennen taukoani, haaveillut Calan kasvatustoiminnan laajentamista muihin rotuihin.

Jätin arabit taannoin taakseni kansainvälisen The Sim Communityn ja AHAC:n muuttuessa ulkopuolisilta suljetummaksi: AHAC muuttui tietokantapohjaiseksi (mikä ei varsinaisesti ole huono asia) ja tallien sivut alkoivat vaatia salasanoja selailijoiltaan (kenties tekijänoikeusrikkomukset ja IRL-hevosten käyttäminen suvuissa närkästyttivät kuvaajia ja näitä reaalihevosten omistajia, jolloin sivut piti sulkea suurelta yleisöltä?). Minä kuitenkin yritin aina tasapainotella sekä Suomen virtuaalihevosmaailma että tämän kansainvälisen TSC:n välillä, jolloin allekirjoittanutta närkästytti hevosteni sukujen näkyminen vain toiselle puolelle, salasanan ja käyttäjätunnuksen tietäville.

Totuus kuitenkin on se, että myin sydämeni arabeille kun ensimmäisen kerran kiipesin Terskin siittolasta lähtöisin olleen entisen laukka-arabin selkään n. 6-vuotiaana. Nyt olenkin hiljalleen tuomassa arabeja takaisin Calaan, joskin ei niin suurissa määrin mitä ne olivat: Calaan palaavat saddle seat painotteiset arabit. Samalla saan hyvän sauman herätellä national show horse kasvatusta taas eloon.

Haluaisin tuoda Calaan myös aivan uusia rotuja noiden vanhojen tuttujen kaveriksi. Hankintalistalla ovat ainakin morganit, joita Calasta löytyikin vielä vuonna 2009, mutta jotka aika pitkälti joutuivat arabien syrjäyttämiksi. Inferno Ion minulla on edelleen ja siitä en aio ihan heti luopuakaan, ori on nimittäin roikkunut varmaan kaikkien eri tallieni listoilla aina vuodesta 2004 asti, enkä ole jostain syystä siitä yhtäkään jälkeläistä vielä hankkinut! Varmaan jälkeläisettömyys onkin suurin syy miksi ori on edelleen elossa, eikä toki se että olen todella huono luopumaan jopa virtuaalihevosista.

Harkintalistalla ovat lisäksi hackneyponit ja amerikanshettikset (saddlebredeja ja arabeja minikoossa!). Myös minit kiinnostaisivat, mutta ehkä pidän kannan yhdessä maskottiponissa, jonka juuri Rainmaker Miniaturesista ostin, ja sen mahdollisissa tulevissa jälkeläisissä.

Miksi juuri arabit ja saddlebredit?

Lueskelin tässä Tijuanan, Latun sekä Ionicin, Gin Ahaltekin ja Pinkin blogien tekstejä, joissa oli listattu kirjoittajiensa lempirotuja. Koska en ole kirjoittanut pitkään aikaan mitään fiksua blogitekstiä, päätin kirjoittaa tätä ideaa soveltaen aiheesta miksi valitsin juuri arabit ja saddlebredit Calan pääroduiksi.

Molemmat rodut ovat kiinnostaneet minua karkeasti sanottuna ennen kuin opin lukemaan kunnolla. Joskus kuusivuotiaana tutkin Gummeruksen suurta hevoskirjaa ja näin siellä ensimmäistä kertaa elämässäni kuvan saddlebredista. Ihastuin rodun ylväyteen aivan totaalisesti ja seuraavat kaksi viikkoa piirtelinkin pelkästään saddlebredeja, tutustuen niiden rakenteeseen ja liikkumiseen.
Saddlebredien uskomaton tyylikkyys puree minuun ihan kympillä. Huolimatta siitä, että saddlebredien liikkeitä boostataan aivan toiselle tasolle melko epäinhimillisinkin keinon IRL, on niiden luontainenkin liikkuminen jotenkin niin upean lennokasta. Kasvattajan näkökulmasta mielenkiintoista on myös se värien kirjo - saddlebredeille hyväksytään niin monta eri väriä, että vain kuvien saatavuus on rajana.

Arabeista olen ollut kiinnostunut niin kauan kuin muistan. Potkua arabikiinnostukseeni antoi kuitenkin yksi elämäni hevosista, naapurin vanha ja kärttyisä arabiruuna.
Se oli ostettu Venäjältä, jossa se oli ilmeisesti juossut jopa melko menestyksekkäästi laukkaradoilla. Se oli suoraan sanoen ilkeä kaakki: puri jokaista, joka tuli lähellekin sen karsinaa, luimisteli ja muljautteli silmiään.
Ratsastaessa siitä kuoriutui aivan uskomaton unelmahevonen, en ole varmaan koskaan ratsastanut toisella hevosella, jolla olisi niin pehmeät askellajit. Lisäksi siltä vaarilta löytyi uskomatonta vauhtia ja pariin kertaan tulikin otettua kunnon laukkakisat pellolla. Ja kysytte vielä miksi pidän arabeista. C:

Tämä oli hiukan tämmöinen turha postaus, ensi kerralla tulee varmaankin enemmän juttua Calasta ja Calan syysvarsoista. Cala kuitenkin on hyvällä mallilla, olen päivittänyt varmaankin puolet hevosten sivuista ja päivitän parhaillaan loppuja.

Calan kevään egyptiläiset

Jasny on painostanut mua kirjottamaan blogiin ties miten kauan, mutta en ole saanut aikaseksi kirjottaa mitään, koska en ole keksinyt aihetta. Mutta nyt päätin sitten tehdä Jasnyn tyytyväiseksi ja kirjoittaa niinkin turhasta aiheesta kuin meiän kevätvarsoilla pullistelu.

Calaan syntyi nyt maaliskuussa kolme egyptiläissukuista kasvattia uklkomaalaisista oreista (sen takia olenkin näistä niin ylpeä). Tosiaan Calan arabikasvatus painottuu vahvasti egyptinarabeihin ja tuossa muutama päivä sitten päätinkin luopua suurimmasta osasta muita Calan arabeja. Minulle jäi puolalaiset tammat Dahabu Aniela sen erikoisen suvun vuoksi ja Bazira M, koska... no, tykkään vaan tästä tammasta. Lisäksi Calassa pysyvät domesticit Dahabu Oliver, Cairo al Rayad ja sen poika Cameroon al Rayad. Cairo jäi Calaan puhtaasti siitä syystä, että se on varmaankin hienoin arabi, jonka olen koskaan omistanut. Cameroon jäi jatkamaan sen isälinjaa ja Oliver saddle seat -painotuksensa vuoksi. Oliveria voisi myöhemmin käyttää national show horse -jalostukseen.

Ja nyt takaisin alkuperäiseen aiheeseen pitkän sivuraiteilla surffailun jälkeen. Tosiaan Calan melkein kaikki synnytysiässä olevat egyptiläistammat astutettiin tuossa viikko takaperin ja heti kun sain orien omistajilta vastaukset, tein näille uusille vaaveille sivut. :) Nyt haluun hehkuttaa näitä vielä ihan yleisesti kaiken lisäksi. :D

Eka varsa on tamma CLA Yusra Rasha, josta olen oikein erityisen ylpeä, koska sen emä on ensimmäinen Cala -kasvattajaliitteen alle syntynyt hevonen! Isänä Golden Bay Acresin Moubarak al Amani, jota olen salaaa ihaillut useammin kuin yhden kerran. Yusra Rasha tulee tulevaisuudessa kisaamaan AHAC:ssa hunter pleasurea ja english show hackia. Näissä ulkomaalaisissa hevosissa tuntuu olevan useasti kuitenkin se ongelma, että monen sukulaisen sivut ovat kadonneet tai niitä ei ole linkitetty. :/

Toinen talliin syntynyt olikin sitten mahtavan komeat kuvat saanut ori Cala Ali Badr. Ali Badrilla on melkein kokonaan ulkomaalainen suku, sillä sen emä on hankittu Calaan USA:sta. Isän puolelta Ali Badrilla on suomalaista sukua toisessa polvessa, sillä isän kasvattaja Naryia Arabians on suomalaisen omistama.

Myös kolmas varsa on ori, hieman yli kolmipolvinen CLA Alim Regalis, jonka isää suorastaan rakastan. Tämän kanssa kävi kyllä semmonen pieni kämmi, että olin aivan sokeutunut tuon isän upeudesta, ja vasta varsan synnyttyä tajusin sillä olevan täysin sama isänisä kuin Yusra Rashalla. No, ei voi mitään. Molemmista näistä orikasvateista pitäisi tulevaisuudessa vääntää kouluratsuja.