Tämä on valituspostaus, siirry eteenpäin mikäli kitinä ei kiinnosta!
Olen _suunnattoman kyllästynyt ht.netissä pyörivään Deliboz buumiin. Joka -tun ikisessä harvinaistopicissa on jonkun pakko sanoa siitä jotakin. Siunatkoon! Sille on todellakin syynsä miksi se hevonen on reaalimaailmassakin harvinainen.
Tässä topic, joka sai minut jälleen kerran hermostumaan.
"Rodusta ei edes löydy paljoa tietoa saatika kuvia, mutta paljolti samanlaisia kuin terskinhevoset joten niidenkin kuvia voi käyttää."
Terskinhevonen on myös harvinainen, se on myös hieman suositumpi rotuna. Hanki siis terskinhevonen jos haluat käyttää terskinhevosen kuvia. Tietoa rodusta ei toki paljoa löydy, mutta se mitä hevosmaailmassa tästä konista lukee (Delibozia pidetään hieman hankalana luonteeltaan. Useilla yksilöillä on taipumus peitsiin), ei vakuuttaisi ainakaan minua hankkimaan sellaista.
"Kyseinen rotu kaipaa kipeästi lisää siitä kiinnostuneita ja kasvattajia (;"
Eikä kaipaa! Virtuaalimaailmassa on rotuja, jotka ovat monikäyttöisempiä kuin Delibozit, yleisempiä kuin Delibozit, saman näköisiä, mutta värikkäämpiä kuin Delibozit, parempiluontoisia kuin Delibozit, sellaisia, joille löytyy kuvia paremmin kuin Delibozeille ja joista löytyy tietoa enemmän kuin Delibozeista. MIKSI SIIS JOKU -TUN DELIBOZ?! Virtuaalimaailmassa on sitäpaitsi monta harvinaista rotua, jotka ihan oikeasti kaipaavat kasvattajia (saddlebred vinkvink).
"Ku pakko saada olla joku vinkuintian vihree bambuponi et voi kitistä sitä ku muilla ei oo samaa rotua."
Tämä hieno lause on lainattu TK:lta, en voisi olla enempää samaa mieltä kanssasi huney.
Toinen samankaltainen ilmiö, joka ihmetyttää edelleen on pohjoisnorjanponi. Pohjoisnorjanponeilla useimmat virtuaaliharrastajat käyttävät islanninhevosten kuvia ... miksi heillä ei siis suoraa ole islanninhevosta? Samanlaiset rodut noin muuten, mutta issikalla on jopa yksi askellaji enemmän.
perjantai 25. marraskuuta 2011
Tavoitteeni saddlebredkasvattajana
Tämän tekstin innoittamana haluan myös sanoa muutaman sanan kasvatuspyrkimyksistäni.
Saddlebred on rotuna niin harvinainen, että tuontihevosilla täytyy tehdä vankka pohja linjoille ja olla aina valmis tuomaan niitä lisää. Tämä ei tuota minulle mitään ongelmaa, sillä pidän evm hevosista todella paljon sen vuoksi, että niistä saa kehiteltyä melkein mitä vain. Tässä taannoin juuri harmittelin tangerinelle, kun en millään keksi suvullisille hevosilleni mukavia luonteita ja persoonia, kun tuonneille ne syntyvät melkein itsestään. Yksi on suomalainen mies, toinen on mafiapomo, kolmas entinen poliisihevonen, neljäs lähes kuin koira, viides starcraftliigan maskotti ja kuudes tuleva huippumalli. Tästä voi luullakseni jo päätellä sen, että kiinnyn jokaiseen hevoseen todella paljon. Ne ovat yksilöitä, niille on mukava kirjoitella toisistaan poikkeavia päiväkirjamerkintöjä ja pohtia ennennäkemättömiä juonikuvioita. Välillä panostan yhteen virtuaalihevoseen kuin joihinkin roolipelihahmoihini ja yhtälön vaikeus muodostuu siitä, että Hawassa on jo noin 100 hevosta.
Hevosmäärääni en missään nimessä halua vähentää, sillä haluan luoda virtuaalimaailmaan pysyvät linjat ja tulevaisuudessa painottaa niihin pitkiinkin sukuihin. Pitkää sukua et saddlebredille saa kuin tekemällä itse. Toki apunani toimii tangerine ja kaikki Calan hevoset, sekä muutama muu rodun kasvattaja. Tässäkin ongelmaksi muodostuu se, että en enää uskalla ostaa hevostani keneltäkään ns tuntemattomalta tai sellaiselta, jonka pysyvyydestä ei ole takeita. Puolta vuotta aikaisemmin olin kovinkin innostunut yksipolvisesta tammaostostani Ocaron Opal of Libertystä ja olisin toki vieläkin, mutta sen vanhemmat ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen. Minua ei oikeastaan myöskään kiinnosta ostaa hevosiani suurtalleista, joissa hevosilla ei käytännössä tehdä mitään, sillä itse olen järjettömän arvonimijanoinen! Ainoa suurtallipoikkeus olisi Ionic, sillä tiedän ettei sieltä tulleiden hevosten vanhemmat niin vain katoaisi ihan hetkeen.
Hawasta on siis hyvää vauhtia syntymässä suurtalli, jonka jokaista yksilöä rakastan kuin omaa napaani ja haluan kaikille ainakin ARJ-I, SNL-I ja ASSA Hall of Fame meriitit (lisänä tietenkin VIR MVA Ch ja KTK-I, jotka siunaantuvat kivoilla kuvilla).
Tulevaisuudessa olisi mahtavaa jos ihmiset muistaisivat minut ja Hawan, kun jossakin mainitaan virtuaalinen saddlebred. Haluaisin myös, että löytäisin vanhoja kantahevosiani uusista suvuista ja kehittämiäni linjoja vaalittaisiin muidenkin taholta. Kuten kaikki muut, sanon minäkin, että teen tätä suurimmaksi osaksi vain itseni vuoksi, mutta muiden mielipiteet vaikuttavat silti todella paljon harrastamiseeni. Positiivisesta palautteesta saa lisää potkua ja innostusta, siinä missä negatiiviset sanat palauttavat maan pinnalle ja kannustavat tekemään asioita entistä paremmin.
(ps. Tällainen olen, kun tyrkytän Hawan kasvatteja väkisin muille. :w I have so many wonderful choices for you to decide!)
Saddlebred on rotuna niin harvinainen, että tuontihevosilla täytyy tehdä vankka pohja linjoille ja olla aina valmis tuomaan niitä lisää. Tämä ei tuota minulle mitään ongelmaa, sillä pidän evm hevosista todella paljon sen vuoksi, että niistä saa kehiteltyä melkein mitä vain. Tässä taannoin juuri harmittelin tangerinelle, kun en millään keksi suvullisille hevosilleni mukavia luonteita ja persoonia, kun tuonneille ne syntyvät melkein itsestään. Yksi on suomalainen mies, toinen on mafiapomo, kolmas entinen poliisihevonen, neljäs lähes kuin koira, viides starcraftliigan maskotti ja kuudes tuleva huippumalli. Tästä voi luullakseni jo päätellä sen, että kiinnyn jokaiseen hevoseen todella paljon. Ne ovat yksilöitä, niille on mukava kirjoitella toisistaan poikkeavia päiväkirjamerkintöjä ja pohtia ennennäkemättömiä juonikuvioita. Välillä panostan yhteen virtuaalihevoseen kuin joihinkin roolipelihahmoihini ja yhtälön vaikeus muodostuu siitä, että Hawassa on jo noin 100 hevosta.
Hevosmäärääni en missään nimessä halua vähentää, sillä haluan luoda virtuaalimaailmaan pysyvät linjat ja tulevaisuudessa painottaa niihin pitkiinkin sukuihin. Pitkää sukua et saddlebredille saa kuin tekemällä itse. Toki apunani toimii tangerine ja kaikki Calan hevoset, sekä muutama muu rodun kasvattaja. Tässäkin ongelmaksi muodostuu se, että en enää uskalla ostaa hevostani keneltäkään ns tuntemattomalta tai sellaiselta, jonka pysyvyydestä ei ole takeita. Puolta vuotta aikaisemmin olin kovinkin innostunut yksipolvisesta tammaostostani Ocaron Opal of Libertystä ja olisin toki vieläkin, mutta sen vanhemmat ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen. Minua ei oikeastaan myöskään kiinnosta ostaa hevosiani suurtalleista, joissa hevosilla ei käytännössä tehdä mitään, sillä itse olen järjettömän arvonimijanoinen! Ainoa suurtallipoikkeus olisi Ionic, sillä tiedän ettei sieltä tulleiden hevosten vanhemmat niin vain katoaisi ihan hetkeen.
Hawasta on siis hyvää vauhtia syntymässä suurtalli, jonka jokaista yksilöä rakastan kuin omaa napaani ja haluan kaikille ainakin ARJ-I, SNL-I ja ASSA Hall of Fame meriitit (lisänä tietenkin VIR MVA Ch ja KTK-I, jotka siunaantuvat kivoilla kuvilla).
Tulevaisuudessa olisi mahtavaa jos ihmiset muistaisivat minut ja Hawan, kun jossakin mainitaan virtuaalinen saddlebred. Haluaisin myös, että löytäisin vanhoja kantahevosiani uusista suvuista ja kehittämiäni linjoja vaalittaisiin muidenkin taholta. Kuten kaikki muut, sanon minäkin, että teen tätä suurimmaksi osaksi vain itseni vuoksi, mutta muiden mielipiteet vaikuttavat silti todella paljon harrastamiseeni. Positiivisesta palautteesta saa lisää potkua ja innostusta, siinä missä negatiiviset sanat palauttavat maan pinnalle ja kannustavat tekemään asioita entistä paremmin.
(ps. Tällainen olen, kun tyrkytän Hawan kasvatteja väkisin muille. :w I have so many wonderful choices for you to decide!)
torstai 24. marraskuuta 2011
ARJ, Hawa ja HCT kuulumisia
Näin pääpiirteittäin minulle ja virtuaaliselle elämälleni kuuluu hyvää.
Askellajijaos pyörii entiseen tapaansa TK:n päivittäessä kalenteria, joskin kilpailujen suosio on vähäistä, niin osallistujien kuin järjestäjienkin tasolta. ARJ Laatuarvostelu saatiin vihdoin kasaan ja ensimmäinen tilaisuuskin julki. Tässä oli pari vuotta aikaa valmistella, kisata ja kirjoitella tekstejä hevosille, mutta myöskään laatiksen suosio ei ole ollut kovin suuri.
Ensi vuodelle on lähes jo 100% varmasti pystyyn nousemassa vanha tuttu ARJ-Cup, jota itse jo innoissani odottelen!
Hawa puolestaan on kokonsa puolesta taas venynyt ja paukkunut, kun uusia hevosia tupsahtelee kuin sieniä sateella. Erityisen ylpeä olen 4-polvisesta HWA Psychic Amnesiasta, jonka suku koostuu kokolailla pelkistä omista tuontihevosistani ja Hawan kasvateista. Suvussa tosin on mukana myös muutama hieno Calalainen!
Jaksoin vihdoin päivitellä Hawan hevosten sivujakin sen verran, että kilpailukalenterit saatiin lähes ajan tasalle. Se taas tarkoitti sitä, että oli aika järjestää uusia kilpailuja. Muutama hassu normaalista poikkeava (tangerine ja TK) ihminen on kilpailuihini osallistunut ja usein vain yhdellä hevosella, ja vain yhteen luokkaan .. itse en jaksaisi.
Meiltä on neljä pollea odottamassa arj laatistuloksia myös ja ainakin kakkospalkintoja sieltä toivoisin! Muuten aika tarkkaan olen osannut omat pisteet laskea, mutta evm hevosten sukuselvityksistä en osaa sanoa juuta enkä jaata, kun ne eivät erityisosaamisiini kuulu.
Oikeastaan ainoa ikävä asia on 1-polviset myynnissä olevat kasvattini, jotka ei ole oikein tahtoneet käydä kaupaksi. Johtuuko tämä nyt sitten rodun huonosta suosiosta vai onko hevosissani ja tallissani jotakin vikaa?
HCT:n saralta minulla ei oikeastaan ole mitään sanottavaa. Riveihimme on tässä jo kymmenen kuukauden aikana ilmoittautunut väkeä tasaisesti, vaikka itse olenkin hieman ehkä epäaktiivinen jäsenlistaa päivittämään. Seuramme jäsenille avoimia NJ näyttelyitä on pidetty kiitettävästi ja muutamat sellaiset pitäisi itsekin järjestää, kun vain saisi aikaiseksi.
Askellajijaos pyörii entiseen tapaansa TK:n päivittäessä kalenteria, joskin kilpailujen suosio on vähäistä, niin osallistujien kuin järjestäjienkin tasolta. ARJ Laatuarvostelu saatiin vihdoin kasaan ja ensimmäinen tilaisuuskin julki. Tässä oli pari vuotta aikaa valmistella, kisata ja kirjoitella tekstejä hevosille, mutta myöskään laatiksen suosio ei ole ollut kovin suuri.
Ensi vuodelle on lähes jo 100% varmasti pystyyn nousemassa vanha tuttu ARJ-Cup, jota itse jo innoissani odottelen!
Hawa puolestaan on kokonsa puolesta taas venynyt ja paukkunut, kun uusia hevosia tupsahtelee kuin sieniä sateella. Erityisen ylpeä olen 4-polvisesta HWA Psychic Amnesiasta, jonka suku koostuu kokolailla pelkistä omista tuontihevosistani ja Hawan kasvateista. Suvussa tosin on mukana myös muutama hieno Calalainen!
Jaksoin vihdoin päivitellä Hawan hevosten sivujakin sen verran, että kilpailukalenterit saatiin lähes ajan tasalle. Se taas tarkoitti sitä, että oli aika järjestää uusia kilpailuja. Muutama hassu normaalista poikkeava (tangerine ja TK) ihminen on kilpailuihini osallistunut ja usein vain yhdellä hevosella, ja vain yhteen luokkaan .. itse en jaksaisi.
Meiltä on neljä pollea odottamassa arj laatistuloksia myös ja ainakin kakkospalkintoja sieltä toivoisin! Muuten aika tarkkaan olen osannut omat pisteet laskea, mutta evm hevosten sukuselvityksistä en osaa sanoa juuta enkä jaata, kun ne eivät erityisosaamisiini kuulu.
Oikeastaan ainoa ikävä asia on 1-polviset myynnissä olevat kasvattini, jotka ei ole oikein tahtoneet käydä kaupaksi. Johtuuko tämä nyt sitten rodun huonosta suosiosta vai onko hevosissani ja tallissani jotakin vikaa?
HCT:n saralta minulla ei oikeastaan ole mitään sanottavaa. Riveihimme on tässä jo kymmenen kuukauden aikana ilmoittautunut väkeä tasaisesti, vaikka itse olenkin hieman ehkä epäaktiivinen jäsenlistaa päivittämään. Seuramme jäsenille avoimia NJ näyttelyitä on pidetty kiitettävästi ja muutamat sellaiset pitäisi itsekin järjestää, kun vain saisi aikaiseksi.
perjantai 30. syyskuuta 2011
Miksi juuri arabit ja saddlebredit?
Lueskelin tässä Tijuanan, Latun sekä Ionicin, Gin Ahaltekin ja Pinkin blogien tekstejä, joissa oli listattu kirjoittajiensa lempirotuja. Koska en ole kirjoittanut pitkään aikaan mitään fiksua blogitekstiä, päätin kirjoittaa tätä ideaa soveltaen aiheesta miksi valitsin juuri arabit ja saddlebredit Calan pääroduiksi.
Molemmat rodut ovat kiinnostaneet minua karkeasti sanottuna ennen kuin opin lukemaan kunnolla. Joskus kuusivuotiaana tutkin Gummeruksen suurta hevoskirjaa ja näin siellä ensimmäistä kertaa elämässäni kuvan saddlebredista. Ihastuin rodun ylväyteen aivan totaalisesti ja seuraavat kaksi viikkoa piirtelinkin pelkästään saddlebredeja, tutustuen niiden rakenteeseen ja liikkumiseen.
Saddlebredien uskomaton tyylikkyys puree minuun ihan kympillä. Huolimatta siitä, että saddlebredien liikkeitä boostataan aivan toiselle tasolle melko epäinhimillisinkin keinon IRL, on niiden luontainenkin liikkuminen jotenkin niin upean lennokasta. Kasvattajan näkökulmasta mielenkiintoista on myös se värien kirjo - saddlebredeille hyväksytään niin monta eri väriä, että vain kuvien saatavuus on rajana.
Arabeista olen ollut kiinnostunut niin kauan kuin muistan. Potkua arabikiinnostukseeni antoi kuitenkin yksi elämäni hevosista, naapurin vanha ja kärttyisä arabiruuna.
Se oli ostettu Venäjältä, jossa se oli ilmeisesti juossut jopa melko menestyksekkäästi laukkaradoilla. Se oli suoraan sanoen ilkeä kaakki: puri jokaista, joka tuli lähellekin sen karsinaa, luimisteli ja muljautteli silmiään.
Ratsastaessa siitä kuoriutui aivan uskomaton unelmahevonen, en ole varmaan koskaan ratsastanut toisella hevosella, jolla olisi niin pehmeät askellajit. Lisäksi siltä vaarilta löytyi uskomatonta vauhtia ja pariin kertaan tulikin otettua kunnon laukkakisat pellolla. Ja kysytte vielä miksi pidän arabeista. C:
Tämä oli hiukan tämmöinen turha postaus, ensi kerralla tulee varmaankin enemmän juttua Calasta ja Calan syysvarsoista. Cala kuitenkin on hyvällä mallilla, olen päivittänyt varmaankin puolet hevosten sivuista ja päivitän parhaillaan loppuja.
Molemmat rodut ovat kiinnostaneet minua karkeasti sanottuna ennen kuin opin lukemaan kunnolla. Joskus kuusivuotiaana tutkin Gummeruksen suurta hevoskirjaa ja näin siellä ensimmäistä kertaa elämässäni kuvan saddlebredista. Ihastuin rodun ylväyteen aivan totaalisesti ja seuraavat kaksi viikkoa piirtelinkin pelkästään saddlebredeja, tutustuen niiden rakenteeseen ja liikkumiseen.
Saddlebredien uskomaton tyylikkyys puree minuun ihan kympillä. Huolimatta siitä, että saddlebredien liikkeitä boostataan aivan toiselle tasolle melko epäinhimillisinkin keinon IRL, on niiden luontainenkin liikkuminen jotenkin niin upean lennokasta. Kasvattajan näkökulmasta mielenkiintoista on myös se värien kirjo - saddlebredeille hyväksytään niin monta eri väriä, että vain kuvien saatavuus on rajana.
Arabeista olen ollut kiinnostunut niin kauan kuin muistan. Potkua arabikiinnostukseeni antoi kuitenkin yksi elämäni hevosista, naapurin vanha ja kärttyisä arabiruuna.
Se oli ostettu Venäjältä, jossa se oli ilmeisesti juossut jopa melko menestyksekkäästi laukkaradoilla. Se oli suoraan sanoen ilkeä kaakki: puri jokaista, joka tuli lähellekin sen karsinaa, luimisteli ja muljautteli silmiään.
Ratsastaessa siitä kuoriutui aivan uskomaton unelmahevonen, en ole varmaan koskaan ratsastanut toisella hevosella, jolla olisi niin pehmeät askellajit. Lisäksi siltä vaarilta löytyi uskomatonta vauhtia ja pariin kertaan tulikin otettua kunnon laukkakisat pellolla. Ja kysytte vielä miksi pidän arabeista. C:
Tämä oli hiukan tämmöinen turha postaus, ensi kerralla tulee varmaankin enemmän juttua Calasta ja Calan syysvarsoista. Cala kuitenkin on hyvällä mallilla, olen päivittänyt varmaankin puolet hevosten sivuista ja päivitän parhaillaan loppuja.
Saddlebredien sekakisaus
Jälleen kerran törmätessäni virtuaaliseen viisikäyntiseen saddlebrediin, joka pärjäsi loistavasti yli 80cm esteluokissa, jouduin pettymään toisten harrastajien oritarjontaan. Kerta toisensa jälkeen palaan perimmäisten kysymysten äärelle ja ihmettelen miksei ihmiset vaivaudu tutustumaan omistamaansa rotuun paremmin.
Oikeassa elämässä fakta on ettei viisikäyntinen saddlebred kilpaile vakavasti esteillä. Hevosen laukka on epäpuhdas, askelien sovitus haastavaa ja tekniikka toivoton. Myöskään ylväs asento ei täsmää normeihin ja fysiikka ei riitä. Täysillä askellajeihin painottavan saddlebredin kanssa tosissaan esteitä/koulua kilpaileminen on sama asia kuin käyttäisi laukkahevosta samoissa lajeissa. Uudelleenkoulutus ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta siinä on oma työnsä. Yleispainotteiseksi jalostettu sdb jopa näyttää kevyeltä puoliveriseltä.
Havainnollistan asiaa seuraavalla videolla (laukkaa näkee kohdasta 3:11)
Toivomuksenani on, että päätätte rohkeasti teettekö hevosestanne askellaji vai yleispainotteisen, ettekä harhailisi näiden kahden välillä.
Oikeassa elämässä fakta on ettei viisikäyntinen saddlebred kilpaile vakavasti esteillä. Hevosen laukka on epäpuhdas, askelien sovitus haastavaa ja tekniikka toivoton. Myöskään ylväs asento ei täsmää normeihin ja fysiikka ei riitä. Täysillä askellajeihin painottavan saddlebredin kanssa tosissaan esteitä/koulua kilpaileminen on sama asia kuin käyttäisi laukkahevosta samoissa lajeissa. Uudelleenkoulutus ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta siinä on oma työnsä. Yleispainotteiseksi jalostettu sdb jopa näyttää kevyeltä puoliveriseltä.
Havainnollistan asiaa seuraavalla videolla (laukkaa näkee kohdasta 3:11)
Toivomuksenani on, että päätätte rohkeasti teettekö hevosestanne askellaji vai yleispainotteisen, ettekä harhailisi näiden kahden välillä.
tiistai 23. elokuuta 2011
Hawa remontissa
Uuden ulkoasun myötä Hawan sivujen osoite päättyy nykyään php liitteeseen. Aikaisemmat html sivut toimivat toistaiseksi, mutta toivoisin, että ihmiset vaihtavat linkkiensä osoitteet oikeiksi.
html -> php, muut osat eivät muutu.
Sivut ovat toistaiseksi hieman rempallaan, sillä en ole vielä itse vaihtanut kaikkia päätteitä.
En lupaa palata vielä täysin aktiiviseksi, mutta toimin taustalta edelleen. Minuun saa ottaa yhteyttä mikäli asiaa on.
Tällä välillä sain iloiseksi yllätykseksi myös tilausvarsapyynnön, ihastelkaa suloista Inkkua!
html -> php, muut osat eivät muutu.
Sivut ovat toistaiseksi hieman rempallaan, sillä en ole vielä itse vaihtanut kaikkia päätteitä.
En lupaa palata vielä täysin aktiiviseksi, mutta toimin taustalta edelleen. Minuun saa ottaa yhteyttä mikäli asiaa on.
Tällä välillä sain iloiseksi yllätykseksi myös tilausvarsapyynnön, ihastelkaa suloista Inkkua!
maanantai 15. elokuuta 2011
tangerine ei ole kuollut
Tiedän.. minusta ei ole viimeaikoina kuulunut oikeastaan yhtään mitään, enkä ole tänne blogiinkaan kirjoittanut minkäänlaista tilannetiedotusta toisin kuin Jasny. Tässä siis hieman samantyylinen päivitys ja lisäyksenä vielä ilmoitus hitaasta palailusta takaisin Calan pariin.
Alkukesästä vetäydyin hiljalleen pois virtuaalipiireistä taukoilemaan pariksi kuukaudeksi, mutta mulla on jopa ihan hyvät (köhköh) selityksetkin jo takataskussa! Vierellä oleva kuva on selittely-yritys alkukesän poissaololle. Matka Saksaan, lakkiaiset, parikymppiset sekä kaverin muutto Saksaan söivät suurimman osan kesä- ja heinäkuustani. Heinäkuussa palailin virtuaalimaailmaan, mutta kaiken huomioni vei toinen tallini, Prismatic.
Työ- tai opiskelupaikkaa minulla ei tällä hetkellä ole, joten niihin en voi vedota taukoillessani. Teen ainoastaan pätkätöitä - viimeksi mm. Jurassic Rockissa viime viikonlopun, josta ilmeisesti sain uutta puhtia virtuaalipuuhiin, sillä Cala on hiljalleen palailemassa eloon. Uusi leiska Calalle on työn alla, sekä olen juuri miettimässä Calan loppukesän varsoja - odotettavissa on siis uusi, melko yksinkertainen leiska sekä varsarysäys arabeista ja saddlebredeista kiinnostuneille.
Alkukesästä vetäydyin hiljalleen pois virtuaalipiireistä taukoilemaan pariksi kuukaudeksi, mutta mulla on jopa ihan hyvät (köhköh) selityksetkin jo takataskussa! Vierellä oleva kuva on selittely-yritys alkukesän poissaololle. Matka Saksaan, lakkiaiset, parikymppiset sekä kaverin muutto Saksaan söivät suurimman osan kesä- ja heinäkuustani. Heinäkuussa palailin virtuaalimaailmaan, mutta kaiken huomioni vei toinen tallini, Prismatic. Työ- tai opiskelupaikkaa minulla ei tällä hetkellä ole, joten niihin en voi vedota taukoillessani. Teen ainoastaan pätkätöitä - viimeksi mm. Jurassic Rockissa viime viikonlopun, josta ilmeisesti sain uutta puhtia virtuaalipuuhiin, sillä Cala on hiljalleen palailemassa eloon. Uusi leiska Calalle on työn alla, sekä olen juuri miettimässä Calan loppukesän varsoja - odotettavissa on siis uusi, melko yksinkertainen leiska sekä varsarysäys arabeista ja saddlebredeista kiinnostuneille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)